Ajattelin, että olisi kiva tutustua paikalliseen olutpanimoon, joten suuntasin kohti Tasmanian vanhinta panimoa eli Cascade breweryä. Varasin paikan opastetulta kierrokselta. Odottelin kierroksen alkua, kun huomasin että paikalle saapui myös tuttu ranskalainen, tällä hetkellä Uusi Kaledoniassa asuva pariskunta eli Edward ja Celena. Tutustuin heihin pari viikkoa sitten Melbournessa kun majoituimme samassa huoneessa. Tiesin, että hekin olivat tulossa Tasmaniaan, mutta oli kyllä todellinen yhteensattuma että törmäsimme vielä uudestaan. Siinä vaihdoimme reissukuulumisia kahvikupposen ääressä ja loppujen lopuksi vietimme koko iltapäivän samassa porukassa. He olivat menossa panimokierroksen jälkeen takaisin keskustaan tutustumaan paikalliseen viskimerkkiin (itse tislaamo sijaitsi toisaalla) ja kysyivät haluaisinko liittyä heidän seuraansa. No mikäpä jottei. Olen viime päivät pitänyt omat aikatauluni aika joustavina ja muutos iltapäivän suunnitelmiin oli helppo järjestää.
Molempiin kierroksiin kuului myös tehtaiden tuotoksien maisteluosuus, joten iltapäivä kului leppoisissa merkeissä. Oli itse asiassa oikein mielenkiintoista tutustua Cascade breweryn toimintaan. Opas oli hyvä ja puhui selkeää englantia. Paljon mielenkiintoisia tarinoita liittyi tehtaan historiaan. Se oli mm. palanut maan tasalle vuonna -67 pahojen metsäpalojen aikaan. Itse oluen valmistustekniikka oli minulle sinällään jo ennestään tuttu. Sehän on maailman vanhinta prosessitekniikkaa. Viskikierros ei sisältänyt niin paljon historiatietoa, vaan siinä keskityttiin enemmän viskin valmistuksen nikseihin ja siihen mistä eri maut tulevat. Edwardin kanssa oli mukava vertailla, mitä makuja tisleestä erotti ja ainakin aprikoosi, kahvi, makeus sekä lievä savu oli tunnistettavissa. Vaihdoimme myös Edwardin ja Celenan kanssa yhteystietoja, jos joskus maailmassa vielä törmäillään joko Uusi Kaledoniassa, Ranskassa tai Suomessa. Oli kyllä mukava tavata heidät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti