Eilen kävin Manly islandilla. Hyppäsin lauttaan Circular quayltä. Menopaluu maksoi 14 taalaa. Manly island oli kyllä mainio saari. Paljon rauhallisempi kuin Sydneyn keskusta, vaikka uudenvuodenpäivänä sielläkin oli varmasti tavallista enemmän porukkaa. Lämpömittari lähenteli taas 30 astetta ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Käveleskelin erään patikkapolun rantoja pitkin aina Shelly ja Manly beachille saakka. Matkalla näin pariinkin otteeseen patikkapolun varrella liskoja. Olivat kuin sisiliskoja, mutta melkein kissan kokoisia. Ei niistä vaaraa ollut, mutta ensi alkuun vähän säikäytti. Uuden vuoden aattona tapaamani Adam suositteli Shelly beachia ja siellä vietinkin jonkin aikaa seuraten surffareita. Tutustuin Manlyllä eräässä kuppilassa sveitsiläiseen pariskuntaan. He olivat olleet 4,5 viikkoa ausseissa ja lähdössä seuraavana päivänä takaisin kotiin. Sanoivat pitäneensä kovasti ajastaan Australiassa. En kerennyt koluta toista puolta saarta ollenkaan, joten ehkä tulen tänne vielä toistekin. Rantalinjaa pitkin kävellessä maisemat olivat upeita. Paljon vuosituhansien muovaamia kallioita yms.
Bondi beach on yksi maailman kuuluisimmasta rannoista. Ehkä Copacabana beach Riossa, Waikiki Havaijilla ja Miami island jenkeissä ovat vielä tunnetumpia. Ajattelin sitten, että käydäänpä kattomassa jotta voi "Bondi rescue"ta katellessa sanoa että tuttu paikka. Hyppäsiin bussiin Circular quaylta.Olin eilen juuri kuullut Adamilta kuinka aussit ovat ihan hulluna Abbaan, nii eiköhän bussiin astuessani Abba soinut taustalla ja bussikuski lauloi take a chance on me:tä mukana. Sitten ei aikaakaan, kun joku suhari kiilasi kohtuu törkeästi bussin eteen. Kuskin laulu muuttui vihaiseksi kiroiluksi, kunnes taas kohta laulettiin waterloota mukana. :) Oli siinä välissä jokin muukin biisi. Päivä oli vähän pilvinen ja ranta ei ollut sen kummempi kuin muutkaan. Tosin siellä oli mukava seurata surffareita. Luulen että pääsin edes vähän jyvälle siitä, millainen aallon tulee olla ja miten sen harjalle pääsee. Homma näytti aika vaivattomalta, mutta lienee käytännössä ainakin aloittelijalle mielettömän hankalaa puuhaa. Ehkä kokeilen vielä jossain vaiheessa reissua. Bondilta lähti mainio noin kuuden kilometrin mittainen kävelyreitti aina Coogee beachille asti. Jälleen kerran upeita maisemia. Matkalla näin kun ihmiset pelasivat tasaisella noin 30-40 metriä leveällä nurmikentällä peliä, jota sanottiin bowlingiksi mutta näytti lähinnä petanquen ja curlingin yhdistelmältä. Olispa ollut kiva kokeilla.
Tutustuin illalla hostellilla pariinkin eri ihmiseen. Toinen oli tanskalainen kokki, joka oli juuri saapunut maahan ja aikoi viipyä lomaillen ja töitä tehden vuoden verran. Agigo sen sijaan on japanilainen minun ikäinen tyttö, joka on Sydneyssä viikon. Todella sympaattinen, iloinen ja välitön ihminen. Puhui ehkä vähän huonosti englantia, mutta mitäs väliä sillä kun kuitenkin ymmärrettiin toisiamme. Hän oli aikeissa mennä matkatoimiston järjestämälle matkalle Blue mountainsille huomenna. Olin itsekin aikeissa jossain vaiheessa käydä nämä siniset vuoret katsomassa. No siinä aikamme juteltuamme päätettiin, että lähdetäänpä yhdessä ihan omatoimisesti koluamaan kyseinen paikka. Junalla Sydneystä Katoombaan (2h) ja siitä sitten päiväksi patikoimaan ja maisemia katselemaan. Huomiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti