Uusi vuosi on täällä ihan mielettömän iso juttu. Ihmiset ovat innoissaan js ylpeitä maailmankuulusta uudenvuoden pommituksestaan. Lisäksi Sydney on maailman suurkaupungeista ensimmäinen, jossa vuosi vaihtuu. Muistan katsoneeni aina ennen uudenvuodenaattona kuuden uutisista videopätkää, kuinka vuosi oli jo otettu vastaan Sydneyssä. Eräs kiinnekohta reissun suunnittelussani olikin se, että nyt kun kerran Australiaan mennään niin käydään katsomassa Sydneyssä millainen meininki paikan päällä on uuden vuoden aattona.
Katsoin etukäteen netistä tietoa paikoista, joissa uutta vuotta voi viettää. Kohteeksi valikoitui Mrs Macquaries point tms. Kävin siellä jo eilen kävelemässä ja paikka vaikutti mukavalta. Paljon puistoalueita ja hyvä näkymä lahden yli Opera houselle ja ennen kaikkea harbour bridgelle, joka toimii koko spektaakkelin keskiönä. Alue on aidattu, sisäänpääsy on ilmainen ja porteilla on turvatarkastus. Portit aukaistiin klo 10 aamulla. Olin aikaisin liikkeellä ja noin kymmenen aikaan paikalle saapuessani luulin, että olisin ihan tosi hyvissä ajoin, niin vielä mitä. Porteille oli jo nyt puolen kilometrin jono, ja jono kasvoi kasvamistaan. Loppujen lopuksi parin tunnin jonottamisen jälkeen olin alueella. Tällä välin takanani oleva jono lähes tuplaantui. Jos olisin ollut pari tuntia myöhemmin paikalla, olisin todennäköisesti joutunut odottamaan tuplasti pidempään. Kaiken lisäksi aurinko paistoi koko ajan pilvettömältä taivaalta lämpötilan ollessa n. 28C. Aurinkorasva on ihan välttämätön.
Alueella tutustuin erääseen Adamiin. Jannu on kolmikymppinen asianajaja Canberrasta ja oli nyt viettämässä uutta vuotta Sydneyssä. Hengailtiin siinä kahdestaan koko iltapäivä. Oli tosi mukava jutella. Sain hyviä vinkkejä, missä Sydneyssä ja sen ulkopuolella kannattaa käydä. Keskusteltiin ihan kaikesta liittyen mm. Australiaan, Suomeen ja jopa Euroopan talouspolitiikkaan liittyen. Olin etukäteen vähän mietteliäs sen suhteen, kuinka yksinäistä on reissata yksin. Ei minulla ole ongelmaa esimerkiksi käydä tsekkaamassa paikkoja yksinään tai lueskella koko päivä kirjaa puistossa, mutta välillä on kiva vaihtaa ajatuksia ihmisten kanssa. Kuinka se onnistuu, on täysin kiinni omasta aktiivisuudesta. Ei ole juuri väliä kuinka sujuvaa englantia puhuu, pääasia että vain avaa suunsa. Siitä se lähtee jos on lähteäkseen. Toki yksin matkatessa tulee joskus yksinäisiä hetkiä, mutta toisaalta näin saattaa tutustua paremmin uusiin ihmisiin, kun ei ole koko ajan se tuttu kaveri käsipuolessa. Puolensa kummassakin tavassa..
Alueella olisi voinut olla päiväasaikaankin jotain aktiviteettia esim. bändilava. Nyt aika kului päivää paistatellessa. Iltaan kuului kaksi ilotulitusta. Kello 21 oli perheille tarkoitettu ilotulitus. Vaikka kyseessä oli vasta lämmittely, niin enpä ollut kuitenkaan koskaan nähnyt vastaavaa. Ilta huipentui klo 0.00 alkaneeseen ilotulitukseen, jolloin myös silta heräsi eloon ja tarjosi mahtavan visuaalisen elämyksen. Tosi makee juttu oli, ei voi muuta sanoa. Hyvää uutta vuotta 2013!